Osaamisen tunnistaminen

Osaamisen käsite

Elinikäinen oppiminen viittaa monella eri tavalla hankittuun osaamiseen. Moni maahanmuuttaja, varsinkin ne, jotka tulevat Suomeen kolmansista maista ja pakolaisina, eivät ole voineet tai saaneet käydä koulua. Mahdollisesti muodollisia koulutusmahdollisuuksia ei ole ollut, köyhyyden lisäksi kotimaassa on vallinnut sotatila ja pitkät pakomatkat ovat voineet olla ajallisesti pitkiä.

Maahanmuuttajilla voi silti olla perustason osaamista, koska he ovat muulla tavalla oppineet lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Maahanmuuttajissa löytyy myös niitä, joilla on monenlaista osaamista, jota ei ole osattu tunnustaa ja tunnistaa. Uudessa kotimaassaan he kärsivät työttömyydestä ja joutuvat kouluttautumaan uudelleen täysin uusiin ammatteihin tai saavat työtehtäviä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.

Osaamiskäsite on monimuotoinen ja siksi on tilanteita, joissa on vaikea tietää mitä osaamisella tarkoitetaan. Opetushenkilöstön käsite tai ajatus osaamisesta voi vaihdella. ”Mikäli emme itse tiedä, miltä pohjalta tunnistamme toisen henkilön osaamisen, voi olla, että suuri osa hänen osaamisestaan jää tunnistamatta”. Lause osoittaa opetushenkilöstön tiedostavan, että maahanmuuttajilla on paljon hiljaista tietoa. (Seppälä & Wilhelmsson 2010, 17-22)

Mitä eri menetelmiä osaamisen tunnistamisessa voidaan käyttää?

Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa voidaan käyttää havainnointia, kirjallisia kyselyitä, haastatteluja, työtehtäviä, kokeita ja portfolioita. Asiakirjojen kohdalla täytyy aina muistaa huomioida niiden validiteetti ja samoin kuin omat kertomukset omasta elämästä ja kokemuksista.

Alkuvaiheessa tulisi saada esille mahdollisimman laaja osaaminen mahdollisimman monipuolisilla menetelmillä. Toivon säilyttäminen on joka tilanteessa tärkeää, sillä toivottomuus johtaa helposti passiivisuuteen ja syrjäytymiseen. Yleisesti arvioimme suomalaiseen työympäristöön liittyvää ammatillista osaamista. Ydinosaamista voidaan tietyillä aloilla arvioida suhteellisen nopeastikin maahantulon jälkeen ammattiosaamisen näytöillä.

Aikaisemmin hankittu koulutus ja kokemus aikaisemmassa maassa tulisi tunnustaa ja tunnistaa monipuolisesti. Nonformaali ja informaali osaaminen jää usein huomioimatta. Vaikka se tunnistettaisiin, sitä ei tunnusteta. Kulttuurisidonnaista osaamista voidaan arvioida vasta kun kielelliset ja kulttuurilliset taidot ovat kehittyneet riittävästi.

Tutustu osaamisen tunnistamisen tsekkilistaan.

Mitä vaaditaan osaamisen tunnistajalta?

Henkilön, joka pyrkii tunnistamaan toisen osaamista, tulisi ensin tunnistaa, miten hän määrittelee osaamista. Tärkeää on myös tiedostaa, että hakija voi itse valita, mitä hän aikaisemmasta osaamisestaan kertoo. Kiinnostus tulee olla persoonassa ja siksi on tärkeää, että tunnistajan ja tunnustettavan välille syntyy aito kohtaaminen. Tunnistajan on tärkeää kehittää omia osaamiskäsityksiä.

Hänellä tulee olla ymmärrys osaamiskäsitteestä erilaisista tutkinnoista eri kulttuureissa, ja hänen tulee osata selkokielistää suomalaisen kulttuurin järjestelmiä. Maahanmuuttajat tulevat usein maista, joissa yhteisöllisyys on tärkeä arvo. Yhteisöllisissä kulttuureissa ei edes ajatella termeillä minä ja itse vaan me ja yhdessä. Tapoihin ei myöskään kuulu itse arvioida itseään, kun taas suomalaisessa kulttuurissa itsearviointia joutuu tekemään jo koulutukseen hakeutumisen vaiheessa.

CASE: Osaamisen tunnistaminen alkukartoitusjaksolla ja kotouttamiskoulutuksissa

Maahanmuuttajien alkukartoitusjaksolla tai kotoutumiskoulutuksessa on mahdollista selvittää opiskelijan osaamista erilaisten työnäytteiden avulla. Alkukartoituksessa olleiden maahanmuuttajaopiskelijoiden alkuhaastatteluissa esille noussutta osaamista on tunnistettu Kainuun ammattiopistolla tai työelämässä järjestetyillä työnäytteillä, joista saadun tiedon avulla opiskelijoiden jatkopolkua työelämään on rakennettu.

Erityisesti sellaiset opiskelijat, joilla ei ole kotimaassaan ammatillista koulutusta, vaan ammattitaito on hankittu muulla tavoin, hyötyvät järjestetyistä työnäytteistä. Työnäytteitä ovat antaneet erityisesti teknisien alojen ammattilaiset, esimerkiksi autonasentaja, autopeltiseppä, LVI-asentaja ja autonkuljettaja. Ammattitaidon osoittamisen tilanteissa on ollut kielitukena esimerkiksi suomessa pidempään asunut saman kielinen maahanmuuttajaopiskelija, jotta työohjeiden ymmärtäminen ja työturvallisuus on varmistettu.

Yhden opiskelijan case osaamisen tunnistamisesta kotouttamiskoulutuksessa:

Kotouttamisryhmässä opiskelevalla opiskelija oli työskennellyt erilaisilla nostureilla ja työkoneilla kotimaassaan Syyriassa. Hänen osaamistaan lähdettiin tunnistamaan kotouttamiskoulutuksessa alkukartoitusjaksolla. Hän meni tutustumaan ammatillisessa oppilaitoksessa logistiikka-alalle ja näytti osaamisensa koneilla alan opettajalle.

Kotouttamiskoulutuksessa hän käytti ohjatusti sellaisia työkoneita, joita ei olut omassa kotimaassaan käyttänyt. Tämän lisäksi hän suoritti Suomessa vaadittavan työturvallisuuskortin. Myös Trafi- selvitys tehtiin kotouttamiskoulutuksen aikana. Kotouttamiskoulutuksessa oli tavoitteena alan ammattisanaston oppiminen suomeksi sekä työllistyminen alalla.

Lähteet:

Seppälä, T., Wilhelmsson, N. 2010. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen. Helsingin yliopisto.

Pusa, M. 2017. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen, Lapin aluehallintoviraston diaesitys 24.1.2017.

Aluehallintovirasto

Osaamisen tunnistamisen tsekkilista on tehty POLKU-hankkeessa tiedonsiirtolomakkeeksi.