Osion sisällys:

Lähipäivien aikana Case

Lähipäivien aikana

Ennen lähiopetuspäiviä

Ennen lähiopetuspäiviä on opiskelijan hyvä saada lähiopetuspäivien opetusmateriaali (powerpoint-esitykset, monisteet tms.) sanastoon tutustumista varten, jotta opetustilanteessa opiskelija pystyy keskittymään opetettavan asian ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. Opiskelijan on hyvä tietää etukäteen myös päivän aihe ja runko (onko tulossa ryhmätehtäviä tms.). Mikäli opiskelijalla on mahdollisuus käyttää tietokonetta lähiopetuksen aikana, on opiskelijalla hyvä olla mahdollinen powerpoint-esitys tai muu materiaali sähköisenä, sillä näin hän pystyy kääntämään yksittäisen haastavan sanan tai lauseen nopeasti käännösohjelman avulla.

Rinnakkaisopetus

Lähiopetuksen toteuttamisessa yksi mahdollinen muoto on rinnakkaisopetus, jolloin samanaikaisesti luokassa lähipäivän aikana on ammatinopettaja ja suomi toisena kielenä -opettaja tai ohjaaja. Suomi toisena kielenä -opettajan tai ohjaajan rooli on varmistaa ymmärtäminen, poimia opetuksesta sellaiset sanat tai termit, joita opiskelija ei ymmärrä (esimerkiksi murresanat, puhekieliset sanat), ja selittää ne tauon aikana tai muussa sopivassa välissä. Esimerkiksi ravitsemuksen opetuksessa sana ’pottumaito’ meni suomen oppijalta aivan ohi, jolloin koko käsiteltävä asia menetti ymmärrettävyytensä.

Tuki ryhmässä

S2-opettajan tai ohjaajan tukea tarvitaan usein ryhmätyöskentelyssä. Tuen muotoja ovat myös:

  • tehtävien annon avaaminen selkokielelle.
  • apua tekstin tuottamiseen itsenäisissä tehtävissä tai ryhmätehtävissä. Apu voi olla esimerkiksi opiskelijan sanelusta ylös kirjoittamista.
  • käsitteiden selittäminen. Opettajan avulla nostetaan tekstistä esiin keskeiset asiat ja ne selitetään ne paremmin.

Etenkin opintojen alussa opettajan/ ohjaajan apua tarvitaan, ja yleensä opintojen edetessä avun tarve vähentyy. On kuitenkin muistettava, että usein tutkinnon osan alussa tulee uusi sanasto opiskeltavaksi, joten uuteen tutkinnon osaan siirtyessä opiskelija voi tarvita tukea, vaikka olisi edellisessä osassa jo selvinnyt itsenäisesti.

Vaikka tulosteita ei muuten käytetä, niin opiskelijoille kannattaa tulostaa keskeisiä asioista paperille. Opiskelijoita kannattaa kannustaa poimimaan luentojen aikana vieraita sanoja erilliselle paperille, joita voi kysyä ohjaajalta.

Luottamus ohjaajaan

On erittäin tärkeää, että opiskelijoilla syntyy luottamus S2-opettajaan tai ohjaajaan. Opetusryhmissä maahanmuuttajaopiskelijat eivät yleensä halua häiritä muiden opiskeluja kysymällä epäselvistä asioista. Eri kulttuureissa on paljon eroja siinä, uskalletaanko epävarmuus ilmaista ohjaajalle.

Onnistuneessa ammatillisen opettajan sekä S2-opettajan tai ohjaajan työskentelyssä korostuu opiskelijoiden omista tarpeista nouseva ohjaus. Lisäksi S2-opettajan ja ammatinopettaja yhteistyö on keskeisessä asemassa, sillä S2-opettaja ei voi olla jokaisen alan ammattisanaston asiantuntija, vaan hän tarvitsee ammatin opettajalta tukea ja opetusmateriaalia työskennelläkseen.

Tuki lähipäivien jälkeen

Tarvittaessa opiskelijalle tai opiskelijaryhmälle voidaan tarjota S2-opettajan tukea myös lähipäivän jälkeen. Lähipäivän jälkeen annettava lisäohjaus pitää olla tiivistä ja nopeaa ja opiskelijan tarpeista lähtevää, sillä opiskelu vieraalla kielellä on huomattavasti rankempaa. Asioina mm. keskeisten asioiden kertaus, vaikeiden sanojen läpikäynti heti lähipäivän lopuksi, itsenäisten tehtävien tehtävänantojen ymmärtämisen varmistaminen.

Mikäli lisäohjausta ei voida antaa välittömästi lähiopetuksen jälkeen, voi tukiopetuksen toteuttaa myös muuna aikana opiskelijan tarpeen mukaisesti. Opiskelija voi pyytää apua myös esimerkiksi sähköpostilla, Wilman työssäoppimispäiväkirjan, WhatsApp-ryhmässä tai Facebook-ryhmässä. Esimerkiksi oppisopimusopiskelijoilla, joilla lähiopetuspäivät voivat olla toisella paikkakunnalla, tukiopetus voidaan toteuttaa työpaikalla opiskelijalle ja työpaikalle sopivana ajankohtana.

Case

 

Maahanmuuttajataustainen opiskelija aloitti oppisopimuksella opiskelemaan lapsi- ja perhetyön perustutkintoa. Opiskelijan kielitaito oli opintojen alussa vielä heikko, tasoa A2.1. Ennen lähiopetuspäiviä opiskelijan kanssa katsottiin lähiopetuksen aihe ja sanastoa. Ensimmäisen tutkinnon osan ensimmäisien lähiopetuspäivien aikana suomi toisen -opettaja tai ohjaaja olivat mukana lähiopetuksessa ja selkokielistäen sekä kääntäen tarvittaessa. Opiskelija pystyi ymmärtämään opetuksesta keskeisen sisällön etukäteen saatujen materiaalien myötä, mutta S2-opettajan tai ohjaajan läsnäolo ensimmäisillä tunneilla rauhoitti opiskelijaa, joka oli huolissaan kielitaitonsa riittävyydestä. Rinnakkaisopettajuuden määrää vähennettiin asteittain. Opiskelijan kanssa sovittiin mm. puhelinaikoja lähiopetuksen jälkeen, jotta hän pystyi tarkistamaan sanoja tai tehtävänantoja.

Ensimmäiseen tutkintotilaisuuteen valmistautuessa S2-opettaja oli tutkinnon suorittamissuunnitelman kirjoittamisen apuna. Opiskelija oli kirjoittanut suunnitelmaa käsin sekä suomeksi että omalla äidinkielellään, ja tukiopetuksessa opettaja kirjoitti suunnitelmaa tiedostoon opiskelijan sanelun perusteella. Tutkinnon arvioijilla oli tieto siitä, millaista apua opiskelija oli saanut suunnitelman kirjoittamisessa.

Toisen tutkinnon osan alussa tukiopettaja oli paikalla ensimmäisellä lähiopetusjaksolla. Tämän jälkeen tukiopetusta on annettu opiskelijan tarpeen mukaisesti: viikon lopussa lähiopetusjakson päätteeksi opiskelijan työpaikalla, puhelimitse ymmärtämisen varmistamista, sähköpostilla seuraavan lähiopetuspäivän opetusmateriaalia. Tärkeässä roolissa on ollut tukiopettajan ja ammatinopettajan yhteistyö: ammatinopettaja on ollut etukäteen yhteydessä tukiopettajaan ja lähettänyt opiskelumateriaaleja opiskelijan kanssa katsottavaksi. Myös työpaikkaohjaaja on ollut tarvittaessa yhteydessä tukiopettajaan, kun on kokenut opiskelijalla olleen tarvetta tukeen. Tukiopetuksessa on opiskeltu myös kielen rakenteita: opiskelija havaitsi opiskeltavasta materiaalista, ettei hän ymmärrä na-päätteiden merkitystä (lastenhoitajana, tavoitteena), joten tukiopetuksessa avattiin rakenteen sisältö.

Opiskelijan kielitaito on kymmenessä kuukaudessa parantunut huomattavasti ja tuen määrä vähentynyt paljon. Jatkossa opiskelija saa tukea tarvittaessa, mutta ei välttämättä lähimuotoisena, vaan esimerkiksi sähköpostin tai puhelimen välityksellä.

Opiskelijan oma kokemus tukiopetuksesta on ollut se, että tärkeintä hänelle on ollut tietää, että tarvittaessa saa tukea.